Elinkeinoelämän oppilaitokset ry toteuttaa yhteistyössä Owal Groupin kanssa Ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyömallit kohtaantohaasteeseen vastaamisessa -hanketta. Osana hanketta EOL ry:n jäsenet kertova oppilaitoksissa jo nyt käytössä olevista työelämäkäytänteistä ja yhteistyömalleista. Suomen Diakoniaopistosta kysymyksiin vastasi asiakkuusjohtaja Sari Heinikoski. Esittele oppilaitoksesi lyhyesti.
Suomen Diakoniaopisto on valtakunnallinen, yksityinen, toisen asteen ammatillinen oppilaitos. Toimintamme alkoi vuonna 2017, kun Helsingin diakoniaopisto, Lahden diakonian instituutti ja Oulun diakoniaopisto yhdistyivät yhdeksi valtakunnalliseksi oppilaitokseksi. Myöhemmin mukaan liittyi vielä SKY-opisto. Meillä on useita kampuksia Helsingissä, yksi Lahdessa ja yksi Oulussa. Olemme työelämän omistama, osakeyhtiömuotoinen oppilaitos. Omistajiamme ovat Helsingin Diakonissalaitos, Oulun Diakonissalaitos (ODL) ja Lahden Diakonialaitos (Dila) sekä SKY-Opiston säätiö.
Vuosittain meillä opiskelee noin 4500 opiskelijaa. Painotuksemme on vahvasti sosiaali- ja terveys-, kasvatus-, ohjaus- ja palvelualoilla. Opiskelijoistamme noin 1400 on lähihoitajaopiskelijoita, mikä on suurin opiskelijaryhmämme. Lisäksi meillä opiskelee kasvatus- ja ohjausalan opiskelijoita, jotka valmistuvat lastenohjaajiksi tai nuoriso- ja yhteisöohjaajiksi. Lisäksi tarjoamme muita pienempiä tutkintoja.
Ennen perustutkintoja tarjoamme tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta ja aikuisten perusopetusta. Meillä on Helsingissä myös toimintakeskus Sovinto, joka toteuttaa nuorten työpajatoimintaa, etsivä nuorisotyötä ja aikuistyötä. Edellisten lisäksi toteutamme Helsingissä TE-koulutuksia ja TELMA-koulutusta.
Perustutkintojen lisäksi koulutamme ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Täydennyskoulutusta toteutetaan jo työelämässä oleville ammattilaisille ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla sekä erilaisilla maksupalvelukoulutuksilla. Pyrimme etsimään osaamisen kehittämisen ratkaisuja yhteistyössä työnantajan kanssa. Oppisopimuskoulutus on meille merkittävä koulutusmuoto, ja esimerkiksi lähihoitajaopiskelijoistamme kolmasosa opiskelee oppisopimuksella.
Kerro oppilaitoksessanne käytössä olevasta hyvästä käytännöstä.
Suomen Diakoniaopiston hyvä käytäntö on tarvelähtöisten työelämäpalvelujen tuottaminen. Tuotamme työllisyyttä edistäviä ja työelämää palvelevia kokonaisratkaisuja. Hyvin usein nämä ovat koulutusratkaisuja, mutta ne voivat olla myös konsultointia, arviointeja ja kartoituksia.
Meillä on käytössä keskitetty työelämäpalvelut-malli. Työnantaja voi ottaa meihin yhteyttä yhden luukun kautta riippumatta siitä, koskeeko hänen asiansa esimerkiksi sitä, saako hän opiskelijoita harjoitteluun työpaikalleen, saako hän oppisopimusopiskelijan, haluaako hän kehittää henkilöstönsä osaamista tai tehdä jotain muuta työn kehittämistä. Vastaamme työnantajan tarpeeseen hyödyntämällä koko talomme osaamista ja resursseja.
Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja toteutamme pääsääntöisesti oppisopimuskoulutuksena. Sisältöihin teemme erilaisia painotuksia riippuen työnantajaverkoston tarpeesta. Tällä hetkellä meillä on esimerkiksi trauma-, nepsy- ja validaatiopainotusta. Nämä ovat sisällöllisiä asioita, jotka ovat osa työnantajan arkea esimerkiksi kilpailutusten kautta, jolloin heidän täytyy vahvistaa tiettyä osaamista työyksikössään. Sitten mietimme, tarjotaanko se tutkintomuotoisena koulutuksena, oppisopimusmuotoisena vai suunnitellaanko maksupalvelukoulutus, joka on työnantajan maksamaa koulutusta.
Paras käytäntömme on, että emme arvaile, vaan teemme tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa. Meillä on pitkäaikaisia kumppanuuksia mm. isoja sosiaali- ja terveysalan toimijoita, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Osan kanssa meillä on kumppanuussopimus ja teemme vuosittain suunnitelman siitä, mitä koulutuksia ja kehittämisasioita teemme yhdessä seuraavan vuoden aikana.
Miten tämä käytäntö on teillä syntynyt?
Olemme isojen kuntayhtymien oppilaitoksiin verrattuna pienempi toimija. Meillä on rajoitetumpi valikoima tutkintoja sekä rajattu määrä henkilöstöä ja rahoitusta, joten on mietittäva tarkkaan̈, mitä on järkevää tehdä.
Esimerkiksi omistajasäätiöillämme, jotka ovat vahvasti mukana toiminnassamme, on ollut luontevaa lähteä miettimään ja suunnittelemaan yhdessä erilaisia osaamisen kehittämisen ratkaisuja. Sen sijaan, että tarjoaisimme kaikille kaikkea ja toivoisimme, että koulutuksiin tulee osallistujia, lähdemme neuvottelemaan siitä, mikä on osaamisen tarve. Sillä tavallä syntyy koulutuskokonaisuus, johon voi halutessaan liittyä eri työnantajien työntekijöitä.
Suunnittelimme kuluvan vuoden hyvin pitkälle jo viime vuoden puolella. Se antaa meille pitkän tähtäimen näkyvyyttä. Nyt neuvottelemme jo syksyn 2025 koulutuksista. Teemme pitkiä jatkumoita, mikä on meille järkevämpi ja riskittömämpi tapa toimia.
Mitä tämän käytännön toteuttaminen on vaatinut oppilaitokseltanne?
Se on vaatinut meiltä keskitettyä työelämäpalvelua, joka toimii yhden luukun periaatteella. Toimintamme ei ole hajautunut tutkintoihin ja tiimeihin, vaan meillä on asiakkuuksista vastaavaa henkilöstöä.
Tarvitsemme henkilöstöä asiakkuuksien hoitamiseen, yhteydenottoihin, neuvotteluihin, suunnitteluun ja seurantaan. Tunnemme koulutusjärjestelmän ja koulutusmuotojen antamat mahdollisuudet. Asiakkuusosaaminen edellyttää henkilöstöltämme myös toimialan tuntemusta ja ajankohtaisten ilmiöiden ymmärtämistä. Jotkut saattavat kokea tämän työn myyntityönä, mutta näen sen enemmän neuvottelutyönä, jossa pyritään löytämään ratkaisut. Omien osaajien lisäksi meidän on täytynyt rakentaa asiantuntijaverkosto ja hyödyntää sitä. Sisältöasiat, jotka nousevat esille, vaativat oman ammattitaidon pitämistä ajan tasalla. Meidän on ymmärrettävä, mitä kentällä tapahtuu, ja osattava käyttää asiantuntijoita koulutuksissamme. Erityisesti uusissa, esille nousevissa ajankohtaisissa ilmiöissä, asiantuntijaverkoston käyttö kehittää omaa osaamistamme.
Tämä vaatii meiltä myös rakenteiden ja prosessien luomista, jotta voimme joustavasti vastata tarpeisiin. Yleensavoimme toteuttaa meille tulevan koulutustarpeen noin kahden kuukauden sisällä.
Miten olette kartoittanut työelämän yhteistyöorganisaatioiden osaamistarpeita?
Työelämäkumppanin omat kartoitukset ja heidän kehityskeskusteluprosessien kautta saatu tieto on se, joka tuodaan neuvottelupöytään. Käytämme olemassa olevaa strategia- ja ennakointitietoa. Osallistumme myös työnantajien strategiatyöhön, mikä on myös yksi tapa kartoittaa tarpeita.
Lisäksi keräämme hiljaisia signaaleja, jotka voivat kertoa meille ilmiöistä, trendeistä tai muutoksista. Katsomme, mitä kentällä tapahtuu, ja teemme varsinaisia kartoituksia, erilaisia osaamiskartoituksia, joko dialogin, työpajojen tai sähköisten työkalujen avulla. Siihen kuuluu myös verkostossa toimiminen̈.
Millä muilla tavoilla teette yhteistyötä työelämän kanssa?
Pääpaino on osaamisen kehittämisessä, mutta myös jonkin työn ja sen prosessien kehittämisessä. Työelämän toimijoiden kanssa luomme yhteisiä työvaltaisia oppimisympäristöjä esimerkiksi Helsingin̈ Alppikadulle, missä meillä on perustutkinto-opiskelijoita ja Diakonissalaitoksen sosiaali- ja terveyshuollon toimintaa samassa korttelissä. Yhteistyö antaa opiskelijoille mahdollisuuden oppia autenttisessa työympäristössä oikeiden asiakkaiden kanssa ja samalla työnantaja tekee omaa työpaikkaansa tunnetuksi, mikä voi tukea rekrytointia.
Teemme myös vaikuttamistyötä, johon kuuluu yhteisiä kannanottoja, lausuntoja ja artikkeleita. Erityisesti viimeisen parin vuoden ajan olemme tehneet sote-alan vetovoimaa ja pitovoimaa liittyvää viestintää yhdessä työnantajien kanssa.
Comments