Petteri Orpon hallitus julkaisi perjantaina hallitusohjelmansa. EOL tapasi keskeisiä puolue-edustajia ja vaikuttajia viime loppusyksystä alkaen aina neuvotteluihin asti ja vaikuttava yhteistyö jatkui toki vielä neuvottelujen aikanakin. EOL:n hallitusohjelmatavoitteiden osalta voidaan sanoa, että saimme keskeiset tavoitteemme läpi ja mitään tavoitteistamme ei pois-linjattu syntyneessä ohjelmassa. Seuraava hyvin tärkeä vaihe on varmistaa, että tavoitteemme etenevät aidoiksi toimiksi.
Meillä oli viisi tavoitekokonaisuutta uuden hallitusohjelman kirjauksiksi. Ensimmäisenä peräänkuulutimme perusosaamisen tason kuntoon laittamista ennen toisen asteen koulutukseen siirtymistä. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on oltava riittävät perustiedot ja -taidot toisen asteen opintoihin. Hallitus tulee kaikkineen kohdentamaan peruskouluun monia toimia ja on asettamassa muun muassa osaamistakuun varmistamaan peruskoulun osaamista sen eri vaiheissa.
Toiseksi vaadimme rahoitusmallin vahvempaa tuloksellisuutta ja työelämälähtöisyyttä sekä rahoituksen kohdentumista suoraan koulutuksen järjestäjille. Lisäksi alleviivasimme tutkintoa pienempien osaamiskokonaisuuksien huomioimista rahoitusmallissa nykyistä enemmän. Hallitus on linjannut, että rahoitusmalli tullaan uudistamaan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden periaatteet huomioiden. Lisäksi hallitusohjelmassa sanotaan, että rahoitusmalliin luodaan kannusteita ohjata opiskelijoita suorittamaan tutkintoja pienempiä osaamiskokonaisuuksia, joilla vastataan jatkuvan oppimisen edellytysten vahvistamiseen ja alueelliseen työvoimatarpeeseen. EOL ry tulee olemaan aktiivinen rahoitusmallin valmistelussa. Oletettavaa on, että hallitus tulee perustamaan OKM:n alaisen rahoitusmallin kehittämisryhmän. Esitimme lisäksi, että oppilaitoksilla tulisi olla oikeus tarjota tutkinnon osia, vaikka niillä ei olisi kokonaisen tutkinnon anto-oikeutta ko. osa-alueesta. Tätä asiaa tullaan edistämään edelleen hallitusohjelman toimeenpanovaiheessa, kun tutkintoa pienempien kokonaisuuksien osalta niin rahoitusmallia kuin järjestelmää tullaan kehittämään.
Kolmanneksi korostimme laajan koulutuksen järjestäjäverkon tärkeyttä erityisesti osaavan työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Hallitus ei esitä järjestäjäverkon karsimista tai muitakaan asiaan liittyviä toimia. Neljänneksi olemme vaatineet englanninkielisen tutkinnonanto-oikeuden saamista, kun oppilaitos osoittaa yhdessä elinkeinoelämän kanssa työelämätarpeen tutkinnoille. Hallitusohjelmassa linjataan, että englanninkielisten ammatillisten opintosisältöjen tarjontaa lisätään ja samalla varmistetaan mahdollisuus kotimaisten kielten riittävään opiskeluun. Linjaus on oikeansuuntainen mutta ei vielä näin täysin riittävä. Työ jatkuu. Viimeiseksi EOL ry pyysi muodostuvaa hallitusta tarkastelemaan JOTPA:n roolia kriittisesti. Tämän tavoitteen osalta ei löydä kirjauksia hallitusohjelmasta, mutta todettakoon, että ainakaan lisärahoitusta JOTPA:lle ei ole osoitettu. Asiasta varmasti jatketaan keskustelua hallituskauden aikana, kun jatkuvaa oppimista on monin tavoin tarkoitus kehittää.
Muista hallitusohjelman linjauksista mainittakoon muun muassa seuraavat: Ohjelma tunnistaa ammatillisen koulutuksen olevan keskeisessä roolissa myös TE2024-uudistuksessa erityisesti osaamisen päivittämisessä. Hallitus tahtoo edistää koulutus- ja oppisopimuksen käyttöä sekä lisätä liikuntaa toisen asteen opintoihin. Hallitus vahvistaa myös toisen asteen urheiluoppilaitosten asemaa. Lähiopetuksen määrää erityisesti oppivelvollisten osalta tahdotaan lisätä ja turvata. Hallitus avaa ammatillisen koulutuksen järjestäjille mahdollisuuden myydä tutkintoon johtavaa koulutusta markkinoilla kansalaisille vastaavalla tavalla kuin korkeakoulutuksessa. Hallitus linjaa, että kriittisten alojen osaaminen tulee turvata huoltovarmuus huomioiden. Oppimisen tukeen panostetaan 10 miljoonaa vuosittain. TUVA:a kehitetään niin, että sitä voi tarjota myös osatoteutuksena ja hallitus mahdollistaa oppivelvollisuuden suorittamisen myös työpajatoiminnassa. Aikuisten tutkintokoulutusta suunnataan erityisesti koulutustasoa nostavaan tai työmarkkina-asemaa parantavaan koulutukseen. Hallitus lisää jatkuvan oppimisen tarjonnan markkinalähtöisyyttä ja poistaa esteitä yksityisen rahoituksen kasvattamiselta. Toisaalta hallitus tahtoo lopettaa aikuiskoulutustuen ja vapaasta sivistystyötä leikataan rahoitusta. Näillä toimilla on omat vaikutuksensa myös ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen ja koulutustarjontaan. Lisäksi hallituksen toimet työperäisen maahanmuuton osalta jättivät kovasti toivomisen varaa.
Kuitenkin kaikkineen voidaan sanoa, että ohjelma tunnistaa erittäin hyvin ammatillisen koulutuksen merkityksen osaamisen ja työmarkkinoiden sekä koko yhteiskunnan näkökulmasta. Ohjelmassa sanotaan, että ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan, jotta ammatillinen koulutus vastaisi paremmin työelämän tarpeisiin. Hallitus tahtoo kehittää koulutuksen tarjontaa vastaamaan nykyistä paremmin työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin, vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeet huomioiden. Ohjelma suuntaa kaikkineen kehittämistyötä tavoitteidemme mukaisesti vahvasti työelämälähtöisyyden ja vaikuttavuuden suuntaan.