Ammatillisen koulutuksen tila, lausunto SiV

Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry edustaa 40 yksityistä, usein vahvasti profiloitunutta koulutuksenjärjestäjää. Keskiössämme on työelämän tarpeesta syntynyt laadukas, erikoistunut koulutus ja osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen. EOL ry kiittää sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta lausua ammatillisen koulutuksen tilasta (O 6/2026 vp) ja lausuu kunnioittavasti seuraavaa:

TIIVISTELMÄ

1. Ammatillisen koulutuksen opetuksen määrä ja laatu, ml. yleissivistävät aineet

Olemme huolestuneita kehityksestä, jossa pienempiä oppilaitoksia fuusioidaan suurempiin toimijoihin, jolloin myös haasteita lähiopetuksen tarjoamiseen on selvästi syntynyt. Olisi hyvä selvittää, miksi lähiopetusta ei kaikissa oppilaitoksissa pystytä tarjoamaan riittävästi.

Jotta resursseja voitaisiin suunnata paremmin heille, joilla on tarve yleissivistävien aineiden opiskelulle, ehdotamme ytojen henkilökohtaistamista yksilöllisesti. Tämä tarkoittaisi seuraavaa:

- Aikuiset (ei-oppivelvolliset), jotka suorittavat perustutkintoa, voisivat valita ytot myös pois, jotta valmistuminen ja ammattiin pääseminen eivät viivästyisi tai jäisi kokonaan saavuttamatta.

- Osa tarvitsee nykyisiä ytoja laajemman kokonaisuuden. Ytoja pitäisi kehittää tarvelähtöisesti:

• S2-opiskelijoille erityisesti kielitaitoon keskittyvä yto-polku.

• Korkeakouluun tavoitteleville korkeakoulupolku.

- Jotta ytojen järjestämiseen olisi riittävät resurssit, ytojen tuottaman rahoituksen määrä oppilaitoksille tulisi olla sama riippumatta siitä, minkä tutkinnon osana niitä järjestetään.

- Perusosaamisen taso tulee saada kuntoon jo perusopetuksessa. Näin toisen asteen koulutukseen osallistumisen valmiudet olisivat nykyistä paremmat sinne siirtyvillä.

2. Koulutukseen hakeutumisen houkuttelevuuden ja työelämässä tarvittavan osaamisen turvaaminen

Oppilaitoskentässä on pitkälle työelämän tarpeen mukaan erikoistuneita oppilaitoksia, joiden koko toiminta perustuu työelämälähtöisyyteen. Erikoistuminen on tuottanut laatua, jolla työllistyy. Erikoistuneiden oppilaitosten toimintaedellytykset tulee turvata ja ammatillisen koulutuksen kentän kehittämisen suuntaviivaksi tulee ottaa oppilaitosten yhä vahvempi profiloituminen elinkeinoelämän tarpeiden mukaan.

Nuorisoikäluokka vähenee ja aikuisten koulutustarve kasvaa: ammatillisten oppilaitosten tulee voida vastata tähän tarpeeseen yhä suuremmissa määrin.

Se, miten aikuisten kouluttamisessa onnistutaan, määrittää sen, miten hyvin elinkeinoelämän osaajatarpeisiin voidaan vastata. Nuorisoikäluokka ei ole tarpeeksi suuri, jotta sen kouluttamiseen panostaminen yksin riittäisi osaajatarpeisiin vastaamiseen. Suomeen tarvitaan jatkuvan oppimisen ylihallituskautinen parlamentaarinen visio. Tämä työ tulisi aloittaa seuraavalla hallituskaudella keskeisenä koulutuspoliittisena toimena.

Toiminnanohjauskokeiluun valitut 40 oppilaitosta ovat voineet alkaa tarjota rajattomasti tutkintoja järjestämislupien vapauduttua. Toiminnanohjauskokeilussa ministeriön ja oppilaitoksen kesken tulisi käydä myös keskustelut tarjonnan rajaamisesta eikä sen perusteettomasta lisäämisestä alueilla, varsinkin jos jokin alueen oppilaitos jo laadukkaasti ko. koulutusta tarjoaa.

Esitämme, että ammatti- ja erikoisammattitutkintojen opiskelijamaksuihin säädetään pakollinen minimimaksu, jolloin tarjonnan tulee olla laadukkuudeltaan ja työelämävastaavuudeltaan sellaista, josta kohtuullinen maksu ollaan valmiita maksamaan.

Oppilaitosten kokonaan markkinaehtoinen koulutustarjonta tulisi olla tarjolla yhdellä alustalla, esimerkiksi Opin.fi:ssä. Näin markkinehtoisen koulutuksen käyttö voisi lisääntyä tarjonnan näkyvyyden lisääntyessä.

3. Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden jatko-opintojen mahdollisuudet ja niihin hakeutuminen

Ammatillisen koulutuksen toimintaedellytysten turvaaminen on tae myös korkeakoulutettujen määrän kasvattamiseen. Väylä ammatillisesta korkeakoulutuksen pariin on merkittävä määrän kasvattamisessa.

LAUSUNTO

1.  Ammatillisen koulutuksen opetuksen määrä ja laatu, ml. yleissivistävät aineet

Opetuksen määrä ja laatu

Profiloituneet oppilaitokset tarjoavat laadukasta lähiopetusta, koska resurssit käytetään viisaasti koulutukseen ja oppimisen edistämiseen. Profiloituminen ja usein organisaation pienuus ovat tuoneet mahdollisuuden henkilökohtaiseen ohjaukseen ja opetukseen ja vahva oppilaitoksen profiloituminen täsmällisen työelämävastaavuuden opintoihin, joilla myös aidosti työllistyy. Profiloituneet oppilaitokset toimivat aivan saman ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin turvin kuin suuremmatkin toimijat. Olemme huolestuneita kehityksestä, jossa pienempiä oppilaitoksia fuusioidaan suurempiin toimijoihin, jolloin myös haasteita lähiopetuksen tarjoamiseen on selvästi syntynyt. Olisi hyvä selvittää, miksi lähiopetusta ei kaikissa oppilaitoksissa pystytä tarjoamaan riittävästi. Käsityksemme mukaan kyse ei ole resursseista vaan siitä, miten ne käytetään. Viime vuosien rahoitusleikkaukset ovat osuneet erityisesti usein juuri pieniin, profiloituneisiin oppilaitoksiin ja silti ne ovat voineet vähenevilläkin resursseissa huolehtia opetuksesta ja sen laadusta.

Yleissivistävät aineet - ytot

Yleissivistävät aineet eli ytot ovat pakollinen osa ammatillisten perustutkintojen suorittamista. Kuitenkin olisi viisasta pohtia, miten ne palvelisivat jatkossa nykyistä paremmin erilaisia opiskelijoita tarpeineen. Jotta resursseja voitaisiin suunnata paremmin heille, joilla on tarve ytoille, ehdotamme ytojen henkilökohtaistamista yksilöllisesti. Tämä tarkoittaisi seuraavaa:

-          Aikuiset (ei-oppivelvolliset), jotka suorittavat perustutkintoa, voisivat valita ytot tarpeen mukaan. Joskus alan vaihdon tai osaamisen täydentämisen tilanteessa ei ole tarvetta opiskella ytoja. Tällöin ne voisi opiskelujen suunnittelun vaiheessa valita pois. Tällä hetkellä on tilanteita, joissa tutkinnon saaminen, valmistuminen ja ammattiin pääseminen voivat huomattavasti viivästyä tai jäädä kokonaan saavuttamatta pakollisten ytojen suorittamisen vuoksi.

-          Osa tarvitsee nykyisiä ytoja laajemman kokonaisuuden saavuttaakseen sellaisen osaamisen tason, joka on edellytys työllistymiselle. Ytoja pitäisi kehittää tarvelähtöisesti:

o   S2-opiskelijoille erityisesti kielitaitoon keskittyvä yto-polku.

o   Korkeakouluun tavoitteleville korkeakoulupolku.

-          Jotta ytojen järjestämiseen olisi riittävät resurssit, ytojen tuottaman rahoituksen määrä oppilaitoksille tulisi olla sama riippumatta siitä, minkä tutkinnon osana niitä järjestetään.

Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry korostaa kaikkineen, että yleissivistävän osaamisen perusta luodaan erityisesti peruskoulussa. Tästä syystä vaadimme, että perusosaamisen taso tulee saada kuntoon jo perusopetuksessa. Näin toisen asteen koulutukseen osallistumisen valmiudet olisivat nykyistä paremmat sinne siirtyvillä.

2. Alan ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen houkuttelevuuden ja työelämässä tarvittavan osaamisen turvaaminen

Työelämässä tarvittavan osaamisen turvaaminen on ammatillisen koulutuksen keskeisin tehtävä. Oppilaitoskentässä on pitkälle työelämän tarpeen mukaan erikoistuneita oppilaitoksia, joiden koko toiminta perustuu työelämälähtöisyyteen. Erikoistuminen on tuottanut laatua, jolla työllistyy.

Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry on seurannut huolestuneena kehitystä, jossa ammatillisen koulutuksen yksiköitä fuusioiden kautta suurennetaan ja oppilaitoskenttää karsitaan profiloituneesta, laadukkaasta, työelämälähtöisestä päästä. Näkemyksemme mukaan ammatillisen koulutuksen ohjaava koulutuspoliittinen trendi tulisi olla päinvastainen: oppilaitosten profiloituminen yhä vahvemmin työllistäville aloille ja yhä laajenevan tarjonnan karsiminen suurimmissa organisaatioissa. Tämä tuottaisi laatua, jota elinkeinoelämä vahvasti peräänkuuluttaa. Jo nyt profiloituneet oppilaitokset pystyvät tuottamaan vahvaa työelämälähtöisyyttä samoilla tai jopa niukimmilla resursseilla kuin suuremmat, laaja-alaisemmat oppilaitostoimijat. Kyse ei ole nähdäksemme resursseista vaan siitä, profiloidutaanko vai ei ja miten resurssit käytetään. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäkenttää ei tule karsia vaan vaatia toimijoiden profiloitumista yhä vahvemmin työelämän tarpeen mukaan. Nuorisoikäluokka vähenee ja aikuisten koulutustarve kasvaa: ammatillisten oppilaitosten tulee voida vastata tähän tarpeeseen yhä suuremmissa määrin. Se, miten aikuisten kouluttamisessa (jatkuvassa oppimisessa), onnistutaan, määrittää sen, miten hyvin elinkeinoelämän osaajatarpeisiin voidaan vastata. Nuorisoikäluokka ei ole tarpeeksi suuri, jotta sen kouluttamiseen panostaminen yksin riittäisi alkuunkaan osaajatarpeisiin vastaamiseen. Suomeen tarvitaan jatkuvan oppimisen ylihallituskautinen parlamentaarinen visio. Tämä työ tulisi aloittaa seuraavalla hallituskaudella keskeisenä koulutuspoliittisena toimena. Ilman toimia ja näkemystä aikuisten kouluttamisen tärkeydestä ei pystytä vastamaan osaajatarpeisiin.

Toiminnanohjauskokeiluun valitut 40 oppilaitosta ovat voineet alkaa tarjota rajattomasti tutkintoja järjestämislupien vapauduttua. Vaikka OKM on vaatinut alueellisia keskusteluja mm. eri oppilaitosten kesken ennen uusia koulutuksellisia aluevaltauksia, jo nyt on käynyt niin, että osa oppilaitoksista on alkanut tarjoamaan sellaista opetusta osana omaa tarjontaa, jota jo jokin profiloitunut oppilaitos alueella valmiiksi laadukkaasti tarjoaa. Toiminnanohjauskokeilussa ministeriön ja oppilaitoksen kesken tulisikin käydä myös keskustelut tarjonnan rajaamisesta eikä sen perusteettomasta lisäämisestä alueilla. Jos jollekin toimialalle profiloitunut oppilaitos tuottaa jo alueella tarvittavan osaamisen, ei toisen oppilaitoksen tule alkaa tarjota samaa. Profiloituneilla oppilaitoksilla on valmiiksi vahvat työelämäyhteydet ja korkea laatu, joten niiden toimintaedellytykset tulee turvata. 

Työelämälähtöisyyttä voidaan kehittää myös entisestään kehittämällä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista perittävien opiskelijamaksujen pakollisuutta. Tällä hetkellä oppilaitos voi halutessaan kerätä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista kohtuullista opiskelijamaksua. Maksun periminen ei ole ollut pakollista, jolloin se on johtanut tilanteeseen, jossa osa oppilaitoksista tarjoaa opintoja ilmaiseksi ja osa on voinut laadukkuuden riittäessä periä myös maksuja. Esitämme, että ammatti- ja erikoisammattitutkintojen opiskelijamaksuihin säädetään pakollinen minimimaksu, jolloin tarjonnan tulee olla laadukkuudeltaan ja työelämävastaavuudeltaan sellaista, josta kohtuullinen maksu ollaan valmiita myös maksamaan. Maksajana voi tällä hetkellä toimia vain yksilö, mutta esitämme, että myös työnantaja voisi maksaa maksut, jos se hankkii koulutusta työntekijöilleen. Samassa tulee pohtia maksuista vapauttamisen ehtoja, esim. työtön kouluttautuja voisi vapautua maksuista koulutuksen saavutettavuuden säilymiseksi.

Houkuttelevuutta voisi nostaa myös nykyistä näkyvämpi markkinaehtoisten räätälöityjen ratkaisujen markkinointi. Tämä tulisi tapahtua koulutuksen yhteen paikkaan kokoavalla yhteisellä alustalla. Olemme esittäneet OKM:n Jatkuvan oppimisen ja työikäisten koulutustarjontaa valmistelevassa työryhmässä, että oppilaitosten kokonaan markkinaehtoinen koulutustarjonta tulisi olla tarjolla yhdellä alustalla, esimerkiksi Opin.fi:ssä. Jos koko tarjonta (ns. avoin ammatillinen, maksullinen koulutus) löytyisi opiskelijoille ja elinkeinoelämän edustajille helposti yhdeltä alustalta, uskomme, että se lisäisi myös näiden maksullisten koulutusten käyttöä ja markkinaa.

3. Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden jatko-opintojen mahdollisuudet ja niihin hakeutuminen

Jatko-opintomahdollisuuksia tulee vahvistaa niiden osalta, jotka sitä tarvitsevat. Ytoja tulisi kehittää tarvelähtöisesti ja korkeakouluun haluaville tulisi olla esimerkiksi sinne suuntaavat korkakoulu-ytot. Kaikille tämä ei ole päämäärä, joten ytojen tulisi olla myös yksilöllisesti henkilökohtaistetut aikuisten, ei-oppivelvollisten osalta. Tällöin ne voisi myös valita pois tutkinto-opinnoista. Näin resursseja voitaisiin suunnata nykyistä paremmin tarpeen mukaan.

EOL ry alleviivaa, että ammatillisen koulutuksen toimintaedellytysten turvaaminen on tae myös korkeakoulutettujen määrän kasvattamiseen. Nuorisoikäluokka pienenee ja yhä suuremman osan ammatillisen koulutuksen väylän käyneitä (mukaan lukien aikuiset) tulisi saada mahdollisuus siirtyä korkeakouluun niin tahtoessaan. Tämä vaatii panostuksia ammatillisten oppilaitosten toiminnan turvaamiseen ja vahvistamiseen, myös aikuisten kouluttamiseen.

Helsingissä 18.2.2026

Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry

Lisätietoja:

EOL ry:n toimitusjohtaja Soile Koriseva

0445097590

soile.koriseva(at)eolry.fi